Lomaan voi ja kannattaa valmistautua, jotta siitä saa mahdollisimman paljon irti ja keho sekä mieli rentoutuvat.

Ennen lomaa

Loman alkua edeltävällä työviikolla on hyvä, jos työtehtäviään voi keventää, laskeutua pikkuhiljaa lomalle. Keskeneräiset työt kannattaa tehdä valmiiksi tai sellaiseen vaiheeseen, että niitä on tauon jälkeen helppo jatkaa. Jos työprojektit jäävät lomalle lähtiessä levälleen, kannattaa tehdä paperille suunnitelma, miten ja milloin työn tekee loppuun. Kun se on ulkoistettu paperille, asiaa ei tarvitse lomalla miettiä.

Lomalla

Tutkimusten mukaan loman ensimmäinen viikko menee totutellessa vapauteen. Vasta sen jälkeen moni ihminen kunnolla ymmärtää olevansa lomalla. Mitä hektisempää arki ja työ ovat, sitä pidempään rentoutuminen ja höllääminen vievät.

Moni lähtee loman alussa matkalle tai muuten toiseen ympäristöön, mikä katkaisee arjen. Pääasia on, että lomalla pyrkii toimimaan ja elämään toisin kuin arkena: aikataulujen ja kellonaikojen mukaan eläminen pois tai minimiin.

Lomalla monen ihmisen leposyke alenee, uni paranee ja aivotkin rauhoittuvat pikkuhiljaa.

2-3 viikossa latautuu

Kiireinen arki ja tiukat aikataulut ovat saaneet yhä useamman meistä aikatauluttamaan myös lomansa. Tehtävälistoihin ei kannata suhtautua liian orjallisesti. Jos suunnitelmat alkavat ahdistaa, ne kannattaa viivata yli. Lomalla on parasta tehdä sitä, miltä tuntuu. Loma ja muu vapaa-aika ei saa olla suorittamista. Joustoa omiin ennakkosuunnitelmiin on viisasta tehdä tarpeen mukaan.

Työelämän vaatimusten tiukentuminen vaikuttaa myös siihen, että lomalla irtioton merkitys arjesta korostuu. Mitä enemmän on ikää ja työvuosia takana, sitä tärkeämmäksi tulee palautuminen.

Työterveyslaitoksen mukaan palautuminen onnistuu 2 viikossa. Jos ihminen on kuitenkin jo kovin väsynyt loman alussa, on viisasta pitää lomaa ainakin 3 viikkoa.

Lomalta paluu

Jossakin vaiheessa koittaa väistämättä viimeinen lomaviikko. Ajatukset alkavat palailla työhön ja arkeen. Lomasta saatava energia riittää eri ihmisillä eri tavoin. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, miten kuormittunut ihminen on ollut lomalle jäädessään, miten palautuminen ja irtiotto onnistui, kuinka sitoutunut hän on työhönsä ja minkälainen oma työyhteisö on.

Hyvään työyhteisöön palaavan energia kantaa pitkään. Jos loman jälkeen odottavat samat ongelmat kuin ennen sitä, ihminen väsyy nopeasti. Parasta on, jos työntekijää eivät odota töissä heti pitkät tehtävälistat ja suuri kuormitus.

Hyvän loman jälkeen ei muista salasanoja ja käy muutenkin hitaalla. Se kertoo, että työasioista on etääntynyt onnistuneesti. Kaiken kaikkiaan loman jälkeen ihmisellä on parhaimmillaan kokonaisvaltaisesti hyvä mieli. Lomalla on ollut kiva olla ja työhön paluu tuntuu mukavalta. 

Kesän 2019 kysymykset:

• Some – paasto: Miten pärjään, jos en päivitä omia kuulumisiani ja/tai tiedä, mitä muille kuuluu?
• Miten käytän aikaani, kun voin valita tekemiseni ja tekemättä jättämiseni itseni ja läheisteni kanssa?
• Voinko tutustua itseeni, läheisiini ja palautumiskeinoihini uudella tavalla, kun siihen on lomalla aikaa?
• Saanko tehtyä mukavia asioita ilman aikataulutusta ja kelloa?
• Erityisesti loman lopulla: Onko jotain mitä haluan muuttaa arjessani loman jälkeen: ja jos kyllä, niin keiden kanssa minun on tarpeen keskustella näistä ajatuksistani?

Leppoisaa kesälomaa meille kaikille!

Riitta Veijalainen
vastaava työterveyspsykologi, voimavarakeskeinen työnohjaaja